video: Ruokamatka: yrittäjyys elintarviketeollisuudessa

Elintarviketuotannon alalta löytyy mahdollisuuksia myös pienille lähiruoan tuottajille, kunhan kyetään hyödyntämään tuoreus, omat vahvuudet, joustava toimituskyky ja verkostoituminen. Näin kertoo projektipäällikkö Barbara Kankaanpää Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemusyksiköstä. Elintarvikejalostuksen tuotto Etelä-Pohjanmaalla on lähes kuusi miljardia markkaa vuodessa. Tämä raha jäisi tulematta alueelle, jos raaka-aineet vietäisiin alueelta pois jalostamattomina, pohtii Kankaanpää. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemusyksikössä kehitetään tuotteita ja tarjotaan yrityksille mahdollisuus hankkia koulutusta uusien tuotteiden kehittämisestä. Projektipäällikkö Barbara Kankaanpää kertoo, että oppilaitoksen ravitsemusyksikkö tekee yhteistyötä noin 20 yrityksen kanssa. Kankaanpää luonnehtii yhteistyötä prosessiksi, jossa yrittäjät itse määrittelevät toimintatavan. Pääasiassa yhteistyö on liittynyt tuotekehitykseen ja markkinointiin, sanoo Kankaanpää. Projektipäällikkö Kankaanpää kertoo, että kehitystyössä on usein mukana koko oppilaitos. Tuottaja on hänen kokemuksensa mukaan usein lähtenyt yrittäjäksi melko heikoin tiedoin: ei esimerkiksi tiedetä riittävästi mikrobiologiasta ja hygieniasta. Kankaanpään mukaan oppilaitos ei luo yrittäjiä, vaan yhteistyökumppanilla pitää olla into omasta takaa. Apua toki luvataan. Lähiruoan pienimuotoisen tuotannon lisäksi tarvitaan myös suurta elintarviketeollisuutta. Se huolehtii mm. perustuotteista, tasaisesta volyymista, laadusta, ympäristöstä ja logistiikasta. Suurteollisuus ei kuitenkaan sulje pois lähiruoka-ajattelua. Lähiruoka toimii suurteollisuuden täydentäjänä. Se tuo omaleimaisuutta, yksilöllisyyttä ja tuoreutta.