Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo permikaudelta 200 miljoonan vuoden takaa. Oletettavasti sammalten kaksi pääryhmää maksa- ja lehtisammalet olivat eriytyneet jo tuolloin.
Sammalet kasvavat parhaiten kosteilla paikoilla, suurten kivien pinnoilla ja kalliojyrkänteillä mosaiikkimaisina muodostelmina. Yhden neliömetrin alalla voi olla parikymmentäkin lajia.
Vain harvat eläimet syövät sammalia. Sopulit, hyppyhäntäiset, punkit ja kovakuoriaiset rouskuttavat sammalten alkeisrihmoja.
Yllättävät monet sammalet kestävät hyvin myös kuivuutta. Ne sinnittelevät säästöliekillä kuivan kauden yli ja elpyvät taas sateen jälkeen. Tällaiset lajit menestyvät tuulisillakin kallioilla. Jotkut tulevat toimeen ainoastaan kosteilla kallioilla ja vedessä.
Sammalten tunnistaminen ja luokittelu on aika hankalaa, ja monien lajien osalta on turvauduttava mikroskoopin apuun. Jos sammalet tuntee hyvin, ne ovat määritettävissä lähes aina lajilleen. Niissä on vähän alalajeja, eivätkä ne yleensä risteydy keskenään. Sammalissa on myös helpohkoja suvulleen tunnistettavia lajeja. Koko maailmassa sammalia on ainakin 20 000 lajia.
Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo 200 miljoonan vuoden takaa. Ne kasvavat parhaiten kosteilla paikoilla, suurten kivien pinnoilla ja kalliojyrkänteillä mosaiikkimaisina muodostelmina.
Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo permikaudelta 200 miljoonan vuoden takaa. Oletettavasti sammalten kaksi pääryhmää maksa- ja lehtisammalet olivat eriytyneet jo tuolloin.
Sammalet kasvavat parhaiten kosteilla paikoilla, suurten kivien pinnoilla ja kalliojyrkänteillä mosaiikkimaisina muodostelmina. Yhden neliömetrin alalla voi olla parikymmentäkin lajia.
Vain harvat eläimet syövät sammalia. Sopulit, hyppyhäntäiset, punkit ja kovakuoriaiset rouskuttavat sammalten alkeisrihmoja.
Yllättävät monet sammalet kestävät hyvin myös kuivuutta. Ne sinnittelevät säästöliekillä kuivan kauden yli ja elpyvät taas sateen jälkeen. Tällaiset lajit menestyvät tuulisillakin kallioilla. Jotkut tulevat toimeen ainoastaan kosteilla kallioilla ja vedessä.
Sammalten tunnistaminen ja luokittelu on aika hankalaa, ja monien lajien osalta on turvauduttava mikroskoopin apuun. Jos sammalet tuntee hyvin, ne ovat määritettävissä lähes aina lajilleen. Niissä on vähän alalajeja, eivätkä ne yleensä risteydy keskenään. Sammalissa on myös helpohkoja suvulleen tunnistettavia lajeja. Koko maailmassa sammalia on ainakin 20 000 lajia.
