Ennen saven polttamista on sen oltava täysin kuiva. Saven työstöön käytetty tekniseksi vedeksi kutsuttu vesi haihtuu vähitellen saven pinnalta ja saviseinämän sisältä. Veden haihtuessa savi kutistuu. Saviesineet kuivataan tarvittaessa lämmitettävissä kuivauskaapeissa. Plastinen savi sisältää noin 30 painoprosenttia teknistä vettä. Saven varastoinnin aikana jokainen savihiukkanen imee itseensä vettä ja on vesikalvon ympäröimä. Saven hiukkaset ovat hyvin pieniä ja niiden väliin jää suuri määrä pieniä onteloita, kapillaarikäytäviä, jotka sisältävät saven työstössä käytettyä vettä. Saven kuivuessa vesi poistuu ja hiukkaset lähestyvät toisiaan: savi kutistuu. Saven hiukkasia ympäröivä vesikalvo kuivuu ja jää ontoksi tilaksi, mihin jää ilmankosteutta. Saveen jäävä ilmankosteus vaihtelee Suomessa vuodenaikojen mukaan. Suurten esineiden kuivattaminen on vaativampaa kuin pienten. Haihtumisen tulee olla tasaista sekä saven sisältä että pinnalta esineen eri puolilla. Epätasainen kosteuden poistuminen pinnalta aiheuttaa jännitteitä seinämän sisään, jolloin esine kutistuu jostakin kohtaa enemmän ja seinämään syntyy särö. Tekemisen yhteydessä savimassaan jäänyt ilmakerros estää kuivumisen seinämän sisältä ja esine halkeaa. Kuivuminen on sitä tasaisempaa, mitä suurempi saven raekoko on ja mitä enemmän epäplastisia aineita savi sisältää. Kupin tai kulhomaisen muodon reunat kuivuvat nopeammin kuin pohja. Kuivumisasentoa muutetaan välillä tai suojataan reunat. Vetoinen paikka aiheuttaa epätasaista kuivumista. Kuiva savi ottaa kosteutta nopeasti uudelleen ilmasta. Saven kuivumiskutistuma tarkoittaa saven kuivauksen aikana tapahtuvaa pienenemistä. Pieneneminen lasketaan prosenttina. Kutistumisprosentti lasketaan seuraavasti: Kostean saven pituudesta vähennetään kuivan saven pituus ja erotus jaetaan kostean saven pituudella ja kerrotaan sadalla. Kohdetiedot
Kulttuurisampo suosittelee taitoon liittyviä muita kohteita.
|
Kieli: suomi | svenska | English
