Professori Timo Airaksinen vastaa ohjelmassa Älliä vai ei kevään 2003 ylioppilaskirjoitusten reaaliaineiden filosofian jokerikysymykseen: +6. "Rikosoikeudellisessa ajattelussa on kuitenkin viime aikoina otettu vakavasti esille kysymys, onko rikoksen ja rangaistuksen perinteinen kytkentä aiheellista ja onko eettisesti hyväksyttävää valtion toimenpitein tahallisesti aiheuttaa kärsimystä."
(Kaarlo Helasvuo kirjassaan Humanistin maailmanetiikka, 1997)
Millaisin perustein rangaistuksia voidaan pitää oikeutettuina? Jos rangaistuksia ei voida oikeuttaa, mitä asetettaisiin niiden tilalle?
Kyseessä on perinteinen etiikan osaan kuuluva rangaistusteorian kysymys ja ongelma. Rangaistukset eivät ole oikeutettuja, koska ei ole eettisesti hyväksyttävää tahallisesti aiheuttaa kärsimystä.
Professori Timo Airaksinen vastaa kevään 2003 ylioppilaskirjoitusten reaaliaineiden filosofian jokerikysymykseen, jossa käsitellään rangaistusten oikeutusta.
Professori Timo Airaksinen vastaa ohjelmassa Älliä vai ei kevään 2003 ylioppilaskirjoitusten reaaliaineiden filosofian jokerikysymykseen: +6. "Rikosoikeudellisessa ajattelussa on kuitenkin viime aikoina otettu vakavasti esille kysymys, onko rikoksen ja rangaistuksen perinteinen kytkentä aiheellista ja onko eettisesti hyväksyttävää valtion toimenpitein tahallisesti aiheuttaa kärsimystä."
(Kaarlo Helasvuo kirjassaan Humanistin maailmanetiikka, 1997)
Millaisin perustein rangaistuksia voidaan pitää oikeutettuina? Jos rangaistuksia ei voida oikeuttaa, mitä asetettaisiin niiden tilalle?
Kyseessä on perinteinen etiikan osaan kuuluva rangaistusteorian kysymys ja ongelma. Rangaistukset eivät ole oikeutettuja, koska ei ole eettisesti hyväksyttävää tahallisesti aiheuttaa kärsimystä.
