suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: takki


Kohdetiedot

Miehen takki (mekko), Inarin eli Inarin järvisaamelaista mallia, mustaa verkaa. Verka ostettu Norjan puolelta, työn tekijän mielestä ei ole riittävän kauniin syvänmustaa verkaa niinkuin inarinpuku vaatisi (kts. verif. 23.12.1987). Pääntie ja sepalus (kaulareikä eli "kurtteräigi") päärmätty vihreällä veralla, jota ympäröi kapea keltainen verkatere. Sepaluksen eli halkeimen ("kurtte") alapuolelle punainen verka jatkuu 6 cm:n verran. Pystykauluksen kaarrokkeessa neljä poimua. Pystykauluksen (inarinsaameksi se on "seäpulas") korkeus kauttaaltaan 8-9 cm. Pystykauluksen alaosassa koristenauha, jossa punaisella veralla vihreä verkainen sahalaitanauha. Pystykauluksen sisäpuolella sen juuressa on nahkainen ripustuslenkki. Kauluksen ja hartian (ardee) saumakohdassa keltainen verkatere. Hartiassa selän puolella ylhäältä alas lukien: punainen verkatere, keltainen verkakaistale (leveys 3 cm, keskellä vihreä verkatere, sen alapuolella punainen verkakaistale (leveys 3 cm), sen alapuolella keltainen verkatere. Selän kolmessa pitkittäisleikkaussaumassa koristeverkavyöhykkeet, joiden kaikkien pituus hartian vaakasuorasta koristekaistasta alaspäin 25 cm. Reunimmaisissa ulkoa päin lukien: keltainen verkatere, sitten punainen verkakaistale (leveys 3 cm), keskellä vihreä verkatere, sitten keltainen verkakaistale (leveys 3 cm) ja sisimpänä punainen verkatere. Keskimmäisen koristekaistan reunoissa keltaiset verkatereet, sen jälkeen punaiset verkakaistaleet (leveys 3 cm), sisimpänä keskellä vihreä verkatere. Hartian ("ärdee") etuosan poikittaiskoristelu ylhäältä lukien: keltainen verkatere, punainen verkakaistale (leveys 3 cm), vihreä verkatere, keltainen verkakaistale (lev. 3 cm), punainen verkatere. Mustaa pohjaverkaa olevaa hartiakappaletta kutsutaan "oalgipitta":ksi. Hihan liitossaumassa punainen verkatere. Hihansuussa ("soajanjälmi"), eli hihanpäässä ("soajakeeci") on koristevyöhyke, jonka punainen verkakaitale on 4 cm leveä; sen kummallakin puolen on keltainen verkatere. Mekon helmassa on koristevyöhyke, jossa 4 cm leveää punaista verkakaitaletta reunustavat keltaiset verkatereet. Koristevyöhykkeen etäisyys mekon helman alareunasta 2 cm. Käytetty punainen koristeverka on englantilaista ja työn tekijän mielestä riittävän kirkkaan ja kauniin väristä, "hyvää ja arvokasta" (ks. verif. 23.12.87). Kautta mekon ja sen koristeiden on käytetty ompelulangassa samaa väriä kuin verka, jota on ommeltu. Työn tekijä on kiinnittänyt suomen ja inarinsaamen kielisiä nimilappuja mekon eri osiin; ne ovat mekon sisäpuolella. Mekon selän keskikappaleen (joka jakaantuu kahteen osaan) inarinkielinen nimitys on "selgikuavdaz", selän sivupalan nimitys on "palda". Helman kiilamaisen levennyskaitaleen nimi on "kaida" tai myös "njoaloi". Kainalosta lähtevän sauman alapuolella olevan levennyskiilan nimitys on "ovdizpelenjualoi". Mekon etupuolta kutsutaan "ovdizpel"-nimityksellä. Helman koristeverkaosaa nimitetään "olbe"'ksi. Inarinsaamelainen nimitys lapintakille eli lapinmekolle on "säämimááccuh"; takkiaineksia nimitetään "mááccuh aamnseh". Miehentakki on "almaamááccuh". Koristeverat ovat "hervattasleddeeh"; koristeet yleisemmin "hervattasah". Tereet (kapeat koristeverat saumoissa ja leveiden koristeverkojen alla) ovat inarinsaameksi "tearraseh".

vaihtoehtoinen nimike miehen takki
tyyppi museoesine
tekijä Sarre, Ella
museon URL http://www.nba.fi
valmistuspaikka Nellim, Inari, Lappi
valmistusaika vuonna 1987
hankinta tai löytöpaikka Inari, Lappi
tekniikka ompelu
valmistustapa käsityö
käyttäjä saamelaiset, Inarin- eli järvisaamelaiset
huomiot Osan mitat: leveys 69.00 cm; leveys 132.00 cm; pituus 49.00 cm; pituus 109.00 cm; Osa: hartia; helma; hiha (soaja); taka
ID SU5832:1
asiasana pukineet, suomalais-ugrilaiset kansat, pukeutuminen, lappalaiset, takit
tietolähde Suomalais-ugrilaiset kokoelmat (Kansallismuseo)

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?