suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

MAO-käsite, TAO-käsite, YSO-käsite, taito: dreijaus


Keraamikon dreija on todennäköisesti ensimmäinen ihmisen kehittämä kone. Vanhan valtakunnan kulttuurin aikana 2400 - 2100 eKr alkoi varsinainen dreija kehittyä Egyptissä. Ensimmäiden dreija oli levy, joka oli kohtisuorassa asennossa akselin päässä. Savenvalaja pyöritti itse akselia ympäri tai hänellä oli apulainen pyörittämässä. Vanhan valtakunnan aikana käsin rakennetun keramiikan teko oli hidasta. Muovatessaan ruukuntekijällä oli aikaa suunnitella määrätietoisesti muotoja ja seurata ennakkosuunnitelmaa.

Dreijapyörästä tuli työväline, jonka avulla pystyttiin nopeasti tuottamaan suuria esinemääriä. Dreijaaminen oli nopeaa työskentelyä ja keskittäessään savea dreijapyörän päällä savenvalajan täytyi kohdistaa huomionsa keskipakoisvoiman vastustamiseen. Prosessia ei voinut keskeyttää ja savenvalajan joutui dreijatessaan muuttamaan suunniteltuja muotoja levittämällä muotoa tai lisäämällä pituutta. Tunnontarkasti kopioitujen esineiden aikakausi loppui.

Dreijan seuraava kehitysvaihe oli akselin alapäähän lisätty suuri pyörä. Dreijari potki noin metrin halkaisijaltaan olevaa pyörää, joka antoi vauhtia dreijan yläpäässä olevalle halkaisijaltaan noin 30 senttimetrin pikkupyörälle. Pyörät oli valmistettu puusta ja akseli, jonka päihin ne oli kiinnitetty, metallista. Jotta dreija pyörisi tasaisesti, akseli laakeroitiin kiinnitettäessä paikoilleen. Iso puinen vauhtipyörä ympäröitiin metallivanteella, joka lisäsi sen painoa ja pyörimistehoa. Dreijarin istuimen korkeus oli lähellä pikkupyörän korkeutta. Istuimen alla oli kaksi tukipuuta, joihin dreijari saattoi tukea jalkansa dreijatessaan. Dreijauslevyn ympärillä oli pöytätaso, jossa pidettiin työvälineitä, savea ja luonnoksia. Moderni sähködreija on periaatteeltaan rakennettu samalla tavoin kuin potkittava dreija, vauhtipyörää vain pyörittää sähkömoottori.

Aikaisemmin yhteiskunnan hyödyksi dreijattiin suuria määriä kaikenlaisia keraamisia esineitä. Meidän aikanamme dreijaamalla tuotetaan ainoastaan taidekeramiikkaa ja piensarjoja.

Dreijaaminen on keskittymistä vaativaa käsillä ajattelemista. Usein on ajateltu, että jokaisen ammattimaista keramiikan tekemistä harkitsevan henkilön tulisi osata dreijata tai hänellä olisi oltava hyvä dreijari käytettävissään. Kolmiulotteisia esineitä suunniteltaessa dreijaamista käytetään mallikappaleiden luonnosteluun. Kolmiulotteisten kappaleiden tarkastelu on keramiikan sarjatuotantoprosessin ensimmäinen vaihe.

Dreijaamismetodissa esinemuoto syntyy pyörimisliikkeen avulla käsien välissä. Dreijarin kädet liikuttavat savea kiertoliikkeen avulla ylösalas vastapäivään. Savi pyörii dreijaajasta poispäin oikeakätisillä. Käsivarsia tuetaan ruumiin yläosaa vasten tai toinen käsi tukee toista, jotta käsi pysyy tukevasti paikoillaan pyörivässä liikkeessä. Aloittelijan kädet lähtevät helposti saven pyörimisliikkeeseen mukaan. Käsien liikettä kontrolloidaan ja liikkeiden voimakkuutta mukautetaan dreijatessa saven plastisuus huomioon ottaen. Dreijausmenetelmät ja –tekniikka vaihtelevat eri henkilöillä, yhtä ainoaa oikeaa tekniikkaa ei ole. Käsien on kuitenkin oltava dreijatessa keskitettynä. Vähäinenkin sivuliike aiheuttaa epäkeskoisuuden muodossa ja esine alkaa heittelehtiä ja usein lopulta menettää muotonsa.

Työvaiheet

Dreijauksen aloitus

Aloitettaessa dreijausta savi vaivataan ensin notkeaksi ja ilmattomaksi. Dreijaussaveen jäänyt ilma vaikeuttaa keskittämistä dreijalevyllä ja myös rikkoo herkästi esineen raakapoltossa. Savi lyödään dreijalevylle, jotta ilma poistuu saven alta.

Savi keskitetään työntämällä savea molemmin käsin keskelle dreijalevyä. Savi on dreijatessa dreijarin kämmenien väliin puristettuna. Käsiä kostutetaan vedellä, joka voitelee saven pintaa ja edistää pyörimisnopeutta. Kun savi on keskitetty dreijauslevyn keskiöön, sen keskelle painetaan peukalolla reikä, joka ulottuu siihen syvyyteen, millä halutaan esineen pohjan olevan.

Saviseinämän luonti

Saviseinämä vedetään reiästä päin sivulle molemmin käsin ohjaten. Aukko laajenee ja esineen pohja muodostuu ja tasoitetaan. Liikettä kerrataan nostamalla seinämiä puristavilla kädenliikkeillä. Liikkeitä toistetaan ylös ja alas, jotta seinämät pysyvät tasapaksuina pyörimisliikkeessä.

Saviseinämän venytys

Pyörivää savea venytetään käsien välissä esineen tavoiteltuun korkeuteen. Sisäkäsi muotoilee savea pyörimisliikkeen aikana ja ulkopuolella toinen käsi tukee vastaan. Savikerros ohenee ja paksunee pyörimisliikkeen aikana.

Dreijauksen viimeistely


Valmiiksi dreijattu esine irrotetaan vetämällä puuvilla- tai metallilangalla dreijalevyä pitkin. Langan täytyy pysyä kireänä, jotta esineen pohja säilyy ehjänä. Löysä langankäsittely nostaa lankaa ylös ja ohentaa pohjaa altapäin. Dreijattu esine nostetaan kaksin käsin pois dreijauspyörän päältä kuivausalustalle vedottomaan paikkaan. Jos ilmastointi on epätasainen esineen seinämät kuivuvat nopeammin kuin pohja ja syntyy kuivumishalkeamia. Dreijaamista oppii ainoastaan harjoittelemalla.