video: Metsäkoulu: Metsänhoito ja tulevaisuuden metsät

Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että 1990-luvun alun lamakausi vaikutti monin tavoin metsien hoitoon. Lamavuosina oli puutetta rahasta ja silloin puu ei mennyt kaupaksi. Metsäammattilaisia ja metsureita laitettiin tehtaalle töihin, mutta samaan aikaan oli myös puutetta työntekijöistä. Lisäksi metsänomistajissa oli yhä enemmän kaupunkilaisia, joilla ei ollut aikaa tehdä metsätöitä. Valtio havahtui tilanteeseen vuonna 1997. Siitä alkoi nuoren metsän hoidon kampanja. Valtio kohdisti 10-100 miljoonaa silloista markkaa taimikonhoidon tukemiseen. Nykyään panostus näkyy suurentuneena taimikon pinta-alana. Taiminkonhoito on myös yleistynyt ja sitä tehdään nykypäivänä kaksikertaa niin paljon kuin 1990-luvun puolivälissä, Mielikäinen toteaa. Työ ei kuitenkaan ole päättynyt nuoren metsän kampanjaan. Kampanjan jälkeen valtio käynnisti kansallisen metsäohjelman, jossa metsien hyötykäyttöä ajateltiin kokonaisvaltaisemmin. Hyötykäytöllä tarkoitettiin puuntuottamista, puunhakkuuta sekä maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamista. Mielikäinen painottaa, että toimien tavoitteena on koko kansan hyvinvointi sekä talouden tasapainoisuus.