Paasikiven varovainen passiivinen linja oli itsenäisen Suomen kansainvälisessä politiikassa vähitellen muuttumassa vuonna 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen aktiivisemman puolueettomuuden linjaksi. Suomen puolueettomuus oli saatava kansainvälisesti tunnustetuksi. Suomesta tulikin vuonna 1961 EFTA:n ulkojäsen, Neuvostoliiton näytettyä tälle jäsenyydelle vihreää valoa. Vuonna 1961 Kekkonen teki valtiovierailut Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Kekkosen Yhdysvaltain matkan aikana Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin. Nootissa Neuvostoliitto ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia konsultaatioita, siksi, että Moskovan tulkinnan mukaan Neuvostoliittoa uhkasi Länsi-Saksan hyökkäys Suomen alueen kautta. Noottiin lienee kuitenkin eniten vaikuttanut Neuvostoliiton halu varmistaa Kekkosen uudelleenvalinta vuoden 1962 presidentinvaaleissa. Näin tapahtuikin. Kekkosesta tuli neljän presidenttikautensa aikana Suomen uskollisuuden takuumies Moskovan suuntaan.
Paasikiven varovainen passiivinen linja oli itsenäisen Suomen kansainvälisessä politiikassa vähitellen muuttumassa vuonna 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen aktiivisemman puolueettomuuden linjaksi. Suomen puolueettomuus oli saatava kansainvälisesti tunnustetuksi. Suomesta tulikin vuonna 1961 EFTA:n ulkojäsen, Neuvostoliiton näytettyä tälle jäsenyydelle vihreää valoa. Vuonna 1961 Kekkonen teki valtiovierailut Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Kekkosen Yhdysvaltain matkan aikana Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin. Nootissa Neuvostoliitto ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia konsultaatioita, siksi, että Moskovan tulkinnan mukaan Neuvostoliittoa uhkasi Länsi-Saksan hyökkäys Suomen alueen kautta. Noottiin lienee kuitenkin eniten vaikuttanut Neuvostoliiton halu varmistaa Kekkosen uudelleenvalinta vuoden 1962 presidentinvaaleissa. Näin tapahtuikin. Kekkosesta tuli neljän presidenttikautensa aikana Suomen uskollisuuden takuumies Moskovan suuntaan.
