suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: ansa


Kohdetiedot

Malliksi tehty rita, n. 1/6 luonnollisesta koosta. Tunnetaan myös seitsemän kertaa suurempiakin ritoja. Osat: päällys (ollazmuorra), tässä yhdestä haarapuusta, mutta tehdään väliin kahdesta hirrestä, usein neljästä rangasta. Otsavitsa (kallupeässadah), korvapuut (pelji-muorrah) s.o. ridan etuosassa pystyssä olevat paalut tai kannot, otsapuu (kallu-muorra), s.o. pielipuiden varassa oleva poikkipuu eli selkäpuu; sen yli kulkee vipu (cielkimuorra, selkäpuu), jonka toisen pään varassa on vitsalla kohotettu päällys ja toisessa päässä koukku (vaggaz), pantu niin, että sen alapäässä oleva hammas on ridan etupuoleen päin; tähän hampaaseen sovitetaan sivultapäin loukkaan eli päällyksen alapuolta vasten poikittainen syöttipuu (septmuorra), jonka toiseen tai joskus molempiin päihin syötti on hyvin sidottu. Ridan molemmin puolin on kantojen ja päällyksen välissä kylkipuut (aaltasmuorrah). Tässä niitä on yksi kummallakin puolella, mutta useimmiten kaksi päällekkäin. Toisella puolella oleva kylkipuu tavallisesti naulataan kiinni, mutta toisella puolella olevat jätetään irti, koska niistä ylimmäinen täytyy virittäessä nostaa pois paikoiltaan. Tässä on ridan peräpuolella kaksi pientä paalua eli pamistinta (cieheameh), mutta tavallisesti niitä ei käytetä. Tässä taas ei ole ensinkään lattiaa, jota sentään useimmiten käytetään ja tehdään tarpeen mukaan 1-5 hirrestä, rangasta tai puoliskosta. Päälle pannaan painoksi joko puita tai kiviä ja niiden eteen usein risuja aukon peitoksi.

vaihtoehtoinen nimike rita
tyyppi museoesine
museon URL http://www.nba.fi
hankinta tai löytöpaikka Inari, Lappi
valmistustapa käsityö
käyttäjä lappalaiset
ID SU4856:15
asiasana ansat, metsästys, suomalais-ugrilaiset kansat, pyyntivälineet, lappalaiset
tietolähde Suomalais-ugrilaiset kokoelmat (Kansallismuseo)

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?