suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: Sirppi



Kohdetiedot

Kaareva metalliterä on kiinnitetty puiseen varteen taivuttamalla terä ja upottamalla se varren läpi, lisäksi kiinnitys pultilla. Terän suippenee kärkeä kohti. Terän alta varsi on veistetty tasaiseksi. Puinen varsi melko suora, varren alaosassa oksankohta, joka estää käsiä liukumasta. Terässä koristeena sahalaitakuviota ja kukkia/tähtiä. Malliltaan sirppi on loivan U:n muotoinen.

vaihtoehtoinen nimike Länsi-suomalainen sirppi
tyyppi museoesine
käyttötapa Viljan leikkaaminen.
käyttöpaikka Alastaro, Mäkiseppä, Lauroinen
valmistustapa käsityö
materiaali materiaali metalli, puu
mitat p=43 cm l=33 cm k=5 cm
huomiot Viiteet ja lähteet: Muistio lahjoituksesta. Vuorela Toivo (toim.) Suomen kansankulttuurin kartasto, Porvoo: Wsoy 1976. Kolehmainen Alfred: Puusta tehdyt, Helsinki:RAK 1999.; Vauriot: Ruostetta Esine on konservoitu ja se on näyttelykelpoinen.; Lahjoittaja: Esteri (Mäkisepän tila) Koivisto; Lisatiedot: Sirppi on viljan katkaisemiseen käytetty teräkalu, jolla työskennellään yhdellä kädellä työn tuloksen kerääntyessä toisen käden varaan. Vielä 1900-luvun alussa sirpit olivat yleisesti käytössä. Sirppejä on ollut Suomessa kaksi päätyyppiä. Ne eroavat selvästi toisistaan terän ja kädensijan perusteella. Laaja-alaisin on Itä-Suomalainen sirppi. Kooltaan se on pieni. Toinen tyyppi on Lounais-Suomalainen, terä on kuitenkin leveämpi ja kädensija pidempi. Sirppi sana on lainautunut muinaisvenäjästä Suomeen. (Vuorela 1976, 42). Sirppiä on voitu käyttää myös, kun heinää on korjattu pientareitten varrelta tai heinä on lyhyttä, mutta päätyökaluna sirppi oli kuitenkin kauran leikkauksessa. (Kolehmainen 1999, 11.)
ID 394
asiasana sadonkorjuu, viljankorjuu, maanviljely
tietolähde Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?