rakennettu kohde: Gumbölen kartano

Gumbölen joki kulkee Gumbölen ja Myntbölen vanhojen tilakeskusten välillä noin 2,5 kilometrin matkan loivareunaisessa leveässä jokilaaksossa. Gumbölen kartanon kohdalla joessa on koski, jonka vesivoimaa ja mahdollisesti myös kalarikkautta on jo varhain hyödynnetty. Jokilaakson edullisuutta asuinpaikkana todistavat monet esihistorialliset löydöt. Varhaisimmat historialliset tiedot Gumbölen kylästä ovat tacalliseen tapaan maakirjoissa vuodelta 1540. Kylässä oli tällöin seitsemän taloa. Varsinainen kartano alkoi muodostua kun Espoon kappalainen Per Mårteninpoika Brenner osti 1620-1647 kolme kylän silloisista viidestä talosta: Brenner asui Storgårds-nimen saaneella tilalla, koska pitäjässä ei ollut kappalaisen pappilaa. Se oli aikanaan yksi Espoon rikkaimmista taloista ja vuodesta 1682 ratsutila. Forsbyn ruukin kirjanpitäjän Henrik Pernoviuksen silloin omistama tila raunioitui pahoin isossa vihassa. Vuonna 1749 ratsutilan osti Espoon kirkkoherra Elias Cajander, ja siitä tuli samalla käytännössä Espoon pappila. Hänen aikanaan vanhaan myllykoskeen rakennettiin jauhomyllyn lisäksi ryynimylly (1759) ja yksiraaminen saha (1754). Espoon ensimmäinen isojako suoritettiin Gumbölen kylässä kirkkoherra Cajanderin aloitteesta 1758. Vuonna 1778 laaditun kartan perusteella voi päätellä Storgårdin silloisen päärakennuksen olleen jokseenkin tarkalleen nykyisen kartanon paikalla. Toinen kylän taloista oli hieman pohjoisempana myllypaikan yläpuolella kylätien varrella. Kolmas taloista oli ns. Lustigkullan mäellä, jolla on yhä talonpaikkaan viittaavaa kasvillisuutta. Kartanon suuri riihi purettiin mäeltä 1950-luvulla. Hieman etelämpänä on kartalla sotilastorppa. 1800-luvulla kartano oli monien sotilas- ja virkamiesomistajien hallussa. Vuonna 1826 siihen liitettiin myös Gumbölen Smedsin ja Maasin verotilat. Nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenauskultantti Karl Adlercreuz 1840-luvulla. Suuren osan nykyisistä talousrakennuksista (mm. tallin) rakennutti kartanon 1895-1916 omistanut kihlakunnan tuomari Osvald Severin Wasastjerna. Gumbölen osti 1916 agronomi Bror Gunnar Ehrnrooth. 1940- ja 1950-luvuilla kartanon maita palstoitettiin runsaasti. Vuonna 1968 Espoon kaupunki hankki omistukseensa Oy Gumböle Ab osakekannan. Alueen tulevaa käyttöä varten laadittiin käyttö- ja ympäristösuunnitelma, jota osittain on toteutettu. Gumbölen maisemakokonaisuuteen kuuluvat Gumbölen ja Myntbölen talot, peltomaisema, historiallinen tiestö ja kivisilta.