museoesine: jouhisitra

Jouhisitra eli harppu. Alunperin kaksikielinen. Soittimen koppa on koverrettu yhdestä puusta altapäin ontoksi. Puulaji on leppä. Toisen kielen alla puiset pykälät sävelasteikon tuottamista varten. Pykälät on tehty puusta ja liimattu kanteen. Pykäliä on 14 ja ne ovat kooltaan keskimäärin 19 mm pitkiä ja 11 mm leveitä. Pykälät on maalattu mustiksi, koppa on petsattu ruskeaksi. Pykälien korkeus laskee tasaisesti sävelasteikkoa ylöspäin mentäessä. Pykälistä puuttuu ensimmäinen ja toinen, sekä pykälät 5-11. Kolmas pykälä on korkeudeltaan 9 mm ja viimeinen 3 mm. Kannen paksuus on 2-3 mm ja sivun paksuus 1-5 mm. Kielen soiva pituus, eli mensuuri on 69,50 cm. Soittimen melodiakielestä on säilynyt vain pätkä viritystapissa. Se on teräskieli ja paksuudeltaan 0,25 mm. Toinen kieli on paikallaan, se on teräslankaa ja paksuudeltaan 0,40 mm. Kielet ovat kiinni toisesta päästään soittimen päädyssä olevissa nauloissa. Tästä kielet kulkevat mustaksi värjätyn satulan yli viritystappeihin. Puinen satula on 13 mm korkea ja se on koko soittimen levyinen. Viritystappien väänninosa on soittimen kannen puolella. Väänninosat on värjätty mustiksi. Viritystappien pituus on 13,1 cm ja leveys 3,6 cm. Pykälien etäisyydet viritystapista: 1 - 65 mm 2 - 108 mm 3 - 152 mm 4 - 194 mm 5 - 240 mm 6 - 281 mm 7 - 317 mm 8 - 352 mm 9 - 385 mm 10 - 417 mm 11 - 442 mm 12 - 465 mm 13 - 487 mm 14 - 509 mm