Kaleva käsitetään suomalaisten alkuisäksi: Kalevalan sankarihahmot Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen olisivat tämän Kaleva-jättiläisen perillisiä. Sekä suomen kielessä että saamessa (Galla) sana Kaleva liitetään usein tähtitaivaan ja muiden luonnonilmiöiden nimityksissä: kalevantulet (elosalamat), Kalevan miekka tai Väinämöisen viikate (Orioinin vyö), Kalevan porras (linnunradan keskus tähtitaivaalla). Kaleva-nimen alkuperäisestä merkityksestä on saanut suurinta kannatusta liettuan seppä-sanan (kálvis) yhdistäminen Kaleva-käsityksiin. Muinaisbalttilaisessa ja kantasuomalaisessa ympäristössä raudanvalmistus oli keskeistä kulttuurista pääomaa ja muodostui näin ollen myös keskeiseksi mytologiassa. Kaleva-hahmon alkuperä palautuu todennäköisesti balttilaista-suomalaisella alueella esiintyneen jumalseppään (Kalevias) kytkeytyviin motiiveihin ja merkitysrakenteisiin. Käsitteet kuten Kalevan kansa, Kalevan heimo, Kalevan miehet ja naiset ovat Lönnrotin sepitteitä.
