Jaakko Haatajan poika Kyösti Haataja lahjoitti isänsä muistiinmerkitsemän 177-sivuisen merimieslauluja ja runoja sisältävän kokoelman Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 1905. Uudemman, kymmenen vuotta myöhemmin lahjoitetun laajemman version nimenä on ”Merimieslauluja ja runoja”. Jaakko Haatajan kokoelman kuuluisin laulu on "Toivon laulu" (Laiva Toivo, Oulu), jonka parkkilaiva Onnin miehet esittivät Oulussa ensimmäisen kerran heinäkuussa 1877. Laulun sanat on kirjoittanut todennäköisesti molempien laivojen miehistöön kuulunut Jaakko Haataja. Laulun lyhyt versio julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1907 Ilmari Krohnin Suomen kansan sävelmiä -kokoelman toisen osan kuudennessa vihossa. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan laulukirjaan se otettiin v. 1934 9-säkeistöisenä. Nykyään laulua esitetään erilaisina 6-9-säkeistöisinä versioina. Haatajan laulu- ja runokokoelmia säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
Jaakko Haatajan poika Kyösti Haataja lahjoitti isänsä muistiinmerkitsemän 177-sivuisen merimieslauluja ja runoja sisältävän kokoelman Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 1905. Uudemman, kymmenen vuotta myöhemmin lahjoitetun laajemman version nimenä on ”Merimieslauluja ja runoja”. Jaakko Haatajan kokoelman kuuluisin laulu on "Toivon laulu" (Laiva Toivo, Oulu), jonka parkkilaiva Onnin miehet esittivät Oulussa ensimmäisen kerran heinäkuussa 1877. Laulun sanat on kirjoittanut todennäköisesti molempien laivojen miehistöön kuulunut Jaakko Haataja. Laulun lyhyt versio julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1907 Ilmari Krohnin Suomen kansan sävelmiä -kokoelman toisen osan kuudennessa vihossa. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan laulukirjaan se otettiin v. 1934 9-säkeistöisenä. Nykyään laulua esitetään erilaisina 6-9-säkeistöisinä versioina. Haatajan laulu- ja runokokoelmia säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
