rakennettu kohde: Dalsvik

Dalsvik on alunperin yksi Gammelgårdin kylän kantatiloista (Sveins). Talo sijaitsi 1700-luvun jälkipuoliskolle saakka Pitkäjärven länsirannalla nykyisen Nedre-Röösin talon paikalla. Sveinsin ensimmäinen nimeltä tunnettu omistaja (1540) oli Per Mårtensson. Jo 1600-luvun alussa Sveins oli Gammelgårdin taloista ainoa, joka oli riittävän vauras suorittamaan ratsupalvelusta. Vakinainen ratsutila siitä tehtiin 1682. Ilmeisesti 1700-luvun viimeisillä vuosikymmenillä, joka tapauksessa ennen 1820-lukua, Sveins siirtyi isonjaon toteuttamisen yhteydessä nykyiselle paikalleen järven itärannalle. Siellä oli jo aikaisemmin Sveinsille kuuluva Dalsvik-niminen rakuunatorppa, jonka nimestä tuli myös Sveinsin ratsutilan nimi. Dalsvikin ratsutilan omistivat 1820-luvulla laamanni Strömberg ja komissaari Reinhold Agricola. Vuonna 1823 puolet tilasta liitettiin Kilon kartanoon. 1840-luvulla Dalsvikissa asui Träskändan kartanon omistajan Aurora Karamzinin sisar kreivitär Emilie Mussin-Puschkin. Hänen kuoltuaan 1846 Dalsvik liitettiin Träskändaan. Aurora Karamzinin perustama yksityinen köyhäintalo paloi 1865, jolloin hoidokit siirrettiin Dalsvikiin. Päärakennus sisustettiin vanhainkodiksi ja diakonissojen hoitama laitos toimi 1867-1902. Tilan osti 1906 pankinjohtaja Henrik Kihlman, ja hänen kuoltuaan (1920) se jäi perikunnan hoitoon. Dalsvikia pidettiin tällöin edistyksellisenä maanviljelystilana. PYP teki 1959 Daksvikin omistajien kanssa esisopimuksen tilan ostamisesta ja sen maiden kaavoittamisesta. Alustavan rakennuskaavan laati arkkitehtitoimisto Kråkström - Korhonen ja rakennuslupa myönnettiin 1961 Lähderannaksi kutsutulle lähiölle. Dalsvikin vanha päärakennus purettiin 1970-luvulla. Rakennuksen runko oli ilmeisesti 1700-luvun lopulta, mutta sitä oli uusittu mm. 1905. Myös 1840-luvulla rakennettu, alunperin "goottilaistyylinen" uusi päärakennus on purettu. Dalsvikin vanhoista asuinrakennuksista on säilynyt vain Träskändaan jo 1860 siirretty taitekattoinen tilanhoitajan asunto. Talousrakennuksista vain 1905 rakennetun harmaakivinavetan ulkoseinät ovat säilyneet osana monitoimitaloa. vanha riihi purettiin jäähallin tieltä. Päärakennuksen paikalla on parakkimainen päiväkoti. Dalsvikin entisestä päärakennuksesta Pitkäjärven rantaan on suurehko villiintynyt puistoalue. Sen keskellä olevan kukkulan korkeimmalla kohdalla on vanhan huvimajan ja näkötornin harmaakivisiä raunioita. Puistossa erottuu umpeenkasvaneita käytäviä, pengerryksiä ja rakenteiden pohjia. Puretun päärakennuksen pohjoispuolella on vabha puukuja. Entisessä puistossa kasvaa paljon suuria jalopuita.