luontokohde: Kroggårdsmalmen

Kroggårdsmalmenin muinaisjäännösalue muodostuu vanhempaan rautakauteen ajoittuvasta kalmistosta ja kivikautisesta asuinpaikasta. Erityisen kiinostava on alueen tarhakalmisto, jonka hautatarhat on entistetty kaivauksen jälkeen helposti nähtäviksi. Alue muodosti kivikaudella merensalmea reunustaneen niemenkärjen, joten se oli luonteva asuinpaikka. Pronssikaudella se oli hyvin saavutettavissa mereltä käsin. Kalmistossa oli alunperin kolme matalan kiveyksen kätkemää hautarakennelmaa, mutta se oli jo löytyessään vuonna 1932 osittain rakennustöiden tuhoama. Nils Cleven johtamien tutkimusten (1932 ja 1937) jälkeen kaksi hautarakennelmista poistettiin ja kalmiston luoteiskulmassa sijainnut tarhakalmisto entisöitiin ja säilytettiin muistomerkkinä. Nähtävissä oleva pohjakerros muodostuu kivien rajaamista tarhoista, joita on peittänyt pienehköistä kivistä muodostunut täyttömaa. Nämä tarhat ovat kahdessa erillisessä ryhmässä. Tarhoihin haudatuille vainajille oli annettu mukaan hautalahjoina koruja, tarvekaluja ja aseita. Yhteensä hautarakennelmasta löydettiin kymmenen vainajan jäännökset. Kalmisto ajoitetaan esineistön ja rakenteiden perusteella vanhempaan roomalaiseen rautakauteen (n. 0 - 200 jKr.). Sitä on perinteisesti verrattu Viron ja Latvian tarhakalmistoihin ja sitä on pidetty joko Virumaalta tai Saarenmaalta tulleen siirtolaisväestön hautapaikkana. Kohde on hyvin pienialainen ja sijaitsee pientaloalueen ja teollisuusalueen väliin jäävässä kapeassa metsäkaistaleessa. Kohteen hoito aloitettiin poistamalla juurineen kiveyksessä kasvanut kanervikko ja muu varpukasvillisuus ja paljastamalla entisöityjen tarhojen reunakivet. Seuraavina vuosina on jatkettu kiveyksessä kasvavien mätästävien heinien poistamista: pyrkimyksenä on, että kiveyksen alueella kasvaisi vain kuivalle kangasmetsälle ominainen sammalpeite varpukasveineen..