 |
museoesine: Kaulauslauta |
|
|
||||||
Kohdetiedot
Pitkähkö puinen koristeltu lauta, jossa toisessa päässä kädensija. Kädensijaa on pyöristetty ja sen toiseen päähän on tehty kaareva kuvio. Kahvasta lähtee laudasta kohollaan oleva kapea puuosa, joka päädystä kolmionmallinen ja ylöspäin nouseva. Osaan kaiverrettu W: 1843 E.H.S. Laudan toisessa päässä on kaiverrettu 8-lehtinen kukkakuvio, toisessa päässä on auringonkehää muistuttava kuvio, jossa ympyrän sisäällä pieni ympyrä, josta lähtee säteitä. Ison ympyrän ympäri tehty kolmioita. Laudan ympäri kaiverrettu kolmioista sahalaita kuvio, sisempänä kulkee ympäri toinen lovimainen kuvio
| tyyppi | museoesine |
| käyttötapa | Pyykin mankelointi. |
| käyttöpaikka | Koivukosken perhe, Lammi |
| valmistustapa | kotitekoinen |
| materiaali | puu |
| mitat | p=85cm l=15cm k=8cm |
| käyttäjä | Koivukosken perhe |
| huomiot | Valmistusaika: 1843; Lahjoittaja: Leena Koivukoski; Käyttöaika: 1843 alkaen.; Viiteet ja lähteet: Lahjakirjan liitteet 21.4, 19.5 ja 27.5.2004 Lahjakirja 27.5.2004, nro 36. Leena Koivukoski, suullinen tieto 22.4. ja 19.5.2004 Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja, Porvoo 1981. Kautovaara, Pekka: Kättentöitä, Keuruu; Otava 2002.; Merkit: W:1843 E.H.S Toisessa päässä kukkakuvio, toisessa aurinkoa muistuttava kuvio.; Vauriot: Puu halkeillut ja tummunut.; Lisatiedot: Kaulauslaudat ja -tukit ovat olleet suosittuja morsiuslahjoja ja usein hyvin koristeltuja. (Vuorela 1981, 151). Kaulauslauta- ja -tukki ovat Ernesti Koivukosken kotoa Lammilta. (Leena Koivukoski 19.5.2004). Vaate kiedottiin tukin ympärille tiukasti. Kaulauslaudalla painettiin tukkia penkkiä vasten samalla vierittäen ja näin pyykki silittyi. (Kautovaara 2002, 138.) |
| ID | 478:1 |
| asiasana | silitysvälineet |
| tietolähde | Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma |
Kulttuurisampo suosittelee kohteita samasta aihepiiristä.
Kaulaustukki silitysvälineet |
Silitysrauta silitysvälineet |
